Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 4. helmikuuta 2013

Uusi vuosi ei alkanut ihan niin kuin oli suunniteltu

Pidimme treenitaukoa joulun ajan ja nautimme mukavista lenkkeilysäistä. Tammikuussa aloitimme jälleen TOKO-treenit uudella innolla. Tarkoitus olisi kisata muutamia kisoja. Lisäksi ollaan vähän treenailtu pitkästä aikaa vähän NOMEakin. Katsotaan nyt pikkuhiljaa tuotakin lajia. Simballa kyllä riittää intoa ja haluja tuohon noutamiseen. Malttia ja rauhoittumista vain pitäisi treenata niin paljon yksin ja porukassa. On se vaan niin onnellinen kun pääsee vaan jotain tekemään. Ihailen Simbassa tuota sen työmotivaatiota.

Tammikuussa käytiin poikien kanssa Pyhäjärvenjäällä lenkkeilemässä ja samoiltiin saaria.

Simba nauttii jäällä puuhastelusta ja Sakke pyörii lähinnä mun lähellä.


Akin ja Myyn saimme myös mukaan leikkimään ja nauttimaan pitkästä lenkistä. Simballa ja Myyllä oli niin mukavaa :D
Pojat poseeraa

Myykin ehti piipahtaa kameran edessä.
Vauhdikasta menoa Simballa ja Myyllä.
 
Tammikuun NOME treeniä: Kuvat Aki Riikonen
Simba hakuun

Odottelua


Dami löytyi

Simba

Simba töissä

Treenikolmikko: Flikka, Simba ja Mila
Simba
Simba vauhdikkaasti linjalle
 
 
Tammikuun TOKO-treenien jälkeen suunnitelmissa oli korkata vuoden ekat TOKO kisat Noormarkussa TVA Porin järjestämässä kokeessa. Tuomarina Ilkka Stén. Iloisin mielin lähdettiin kokeeseen, muuta tuloksena: ohjaaja keskeyttää kokeen.
Ehdimme juuri ja juuri aloitella EVL:n paikallaoloa. Meille liikkuri näytti mihin kohtaan meidän piti asettua ja samassa seuraavana vuorossa ollut staffi, Manta hyökkäsi ihan odottamatta ja ilman mitään syytä Simban kimppuun. Ehdin sivusilmällä havaita, että nyt se hyökkää... Simba seisoi minun edessäni iloisesti heiluttaen häntäänsä kun Manta hyökkäsi kiinni Simban poskeen/kaulaan. Oli muuten elämäni pisimmät minuutit kun Simba huusi ja valitti kun yritimme saada Mantaa irti Simbasta. Oli kyllä aivan hirvittävä tilanne!!! Kaikkemme yritimme, mutta ainoastaan odottamalla Manta vasta irrotti. Yritimme kiskoa ja lyödä, kaataa vettä Mantan kurkkuun, mutta mikään ei auttanut. Vihdoin kun Manta irrotti, niin Simba ravisteli ja huokaisi syvään. Ei edes vilkaissut hyökännyttä koiraa. Juoksimme ulos turvaan. Simba juoksi iloisesti häntä ylhäällä autoon. Mutta kun yritimme sitä tutkia niin se valitti kivusta. Siinä rytäkässä oik. käden nimettömässä minulla oli isot puremahaavat ja verta valui.
Paljoa en siitä kohdasta muista kuin että sormeani paikkailtiin ja mietittiin eläinlääkäriin lähtöä ja Satakunnan Keskussairaalaan lähtöä. Päivystävä eläinlääkäri Porissa tutki Simban ja onni onnettomuudessa ruhjeet olivat koirassa yllättävän vähäiset. Simba sai antibiootti kuurin ja kipulääkettä. Olen kyllä todella pettynyt saamaamme kohteluun ko. eläinlääkäriltä! Mitkä kohtelu! Eläinlääkäri huusi ja tiuski minulle ihan hirvittävästi kun kysyin nätisti mitä lääkettä Simbale laittoi. Ei suostunut vastaamaan vaan passitti minut ulos ovesta. Valituksen tein ko. eläinlääkäristä Porin kaupungille!
Itse kävin hoidettavana Satakunnan Keskussairaalassa. Haavojani ei voitu ommella, koska ovat puremahaavoja ja tulehdusriski on. Sain antibioottikuurin ja kipulääkettä sekä jäykkäkouristus rokotuksen. Havat vuotavat aika runsaasti ja sidoksia onkin pitänyt vaihtaa usein.
Hyökänneen koiran omistajan Sinin kanssa ollaan keskusteltu asia ja todettu että tämä on molemmille ihan kauheaa. Sekavat ja kiukkuiset tunteet ovat vaihtuneet pettymykseen ja surullisuuteen. Sini on kertonut että tutkituttaa koiransa ja Manta ei koskaan enää kisaa. Sinille iso halaus vielä kerran!! On tämä ihan hirveää, mutta onneksi voimme edelleen keskustella.
Haavat paranevat ja karvat kasvavat, mutta nyt jatkossa punnitaan miten Simba on tämän kokenut ja miten se pystyy palautumaan normaaliksi, miten pystymme jälleen kisaamaa... Eniten tietenkin mietin miten pystyn itse jälleen olemaan omaitseni, rento ja luottavainen sekä miten osaan tukea Simban jatkamaan tätä meille rakasta harrastusta muiden koirien läsnäollessa.



KIITOS kaikille tsempityksestä ja kannustuksesta! Apua varmasti tarvitaan että tästä selvitään kisakentille tulevaisuudessa!
Simbaa ei tulla näkemään näyttelyssä eikä lähimmissä TOKO-kokeissa. Harmittavasti dopingin takia ja vaikka on lääkärin todistus tilanteesta, niin emme saa rahoja takaisin näyttelystä!!! Uskomatonta! 


1 kommentti:

  1. Ikävä tapaus, toivottavasti te molemmat tokenette ja pääsette vielä kisaamaan!

    En itsekään välissä pysty ymmärtämään noita näyttelysääntöjen ihmeellisyyksiä, nykyäänhän lääkärintodistus koiran sairaudesta tai loukkaantumisesta ei automaattisesti palauta ilmorahoja. Ainut tie taitaa olla tuomarimuutos.

    Mekin jouduttiin jäämään yhdestä näyttelystä kipupiikin vuoksi pois, kun oli dopingaika menossa.

    VastaaPoista